UKK
Hakuportaaliin liittyvät kysymykset
Hakemusportaaliin kirjautuu yksi henkilö, joka täyttää ja lähettää hakemuksen kokonaisuudessaan. Suosittelemme täyttämään ja lähettämään hakemuksen hyvissä ajoin.
Verkkosivuilta kohdasta Materiaalit löytyy projektisuunnitelman kysymykset word-muodossa. Sitä voi hyödyntää yhteissuunnitteluun ennen varsinaisen hakulomakkeen täyttämistä ja lähettämistä.
Ongelmien ilmetessä laita heti viestiä Fingoon Anni Vihriälälle ja Jenni Tuomiselle (etunimi.sukunimi@fingo.fi). Me pyydämme tarvittaessa apua hakuportaalin ylläpidosta.
Huomioithan, että lähetät hakemuksen hyvissä ajoin, jotta viime hetken teknisten ongelmien takia hakemus ei jää lähettämättä. Fingo ei ole vastuussa mahdollisista teknisistä vaikeuksista johtuvista viivästyksistä.
Hakemukset lähetetään suomeksi.
Hakijoita koskevat kriteerit ja erilaiset roolit projekteissa
Hakijan täytyy olla kansalaisjärjestö tai yleishyödyllinen säätiö. Päähakijan tulee olla vähintään kaksi vuotta rekisteröitynä Suomen yhdistys- tai säätiörekisterissä.
Katso tarkemmat kriteerit hakuoppaasta kohdasta Kuka voi hakea rahoitusta? Hakijan hakuedellytykset.
Ei ole. Ainoastaan päähakija on pakollista olla projektissa. Hakijoiden määrä vaikuttaa haettavan projektirahoituksen enimmäismäärään, katso hakuoppaasta kohta Mihin voi hakea rahoitusta? Projektin hakuedellytykset.
Kunkin hakijajärjestön toimintabudjetti voi olla enintään 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Millään hakijalla ei myöskään voi olla riittävää taloudellista, hallinnollista tai operationaalista kapasiteettia hakea suoraan rahoitusta samasta EU:n DEAR-hausta (Reference: EuropeAid/173998/DH/ACT/Multi), kuin mistä Connect for Global Change -hanke on rahoitettu.
Katso kaikki hakijoiden kriteerit hakuoppaasta kohdasta Kuka voi hakea rahoitusta? Hakijan hakuedellytykset.
Päähakijaa ja kanssahakijaa koskevat samat kriteerit, ainoa ero on, että kanssahakijan ei ole pakko olla rekisteröitynä Suomeen. Oppilaitos ei yleensä täytä CGC-hankkeen kriteerejä, koska hakijoiden on oltava kansalaisjärjestöjä. Katso kriteerit hakuoppaan kohdasta Kuka voi hakea rahoitusta? Hakijan hakuedellytykset.
Katso vastaus hakuoppaasta kohdasta Projekteissa voi olla mukana seuraavia toimijoita. Virallisesti määriteltyjen projektitoimijoiden (päähakija, kanssahakija, kumppani ja toimeksisaaja) lisäksi mukana voi olla epävirallisia toimijoita eli erilaisia sidosryhmiä, esimerkiksi globaalin etelän toimijoita.
Näistä kysytään hakulomakkeessa projektisuunnitelman kohdassa 3.
Kumppanit ovat projektissa virallisesti määriteltyjä tahoja. Kumppanit eivät voi saada suoraa rahoitusta projektista, ainoastaan kulukorvauksia ja päivärahoja. Kumppaneita voivat olla esimerkiksi oppilaitokset ja paikallisviranomaiset.
Sidosryhmät eivät ole virallisesti määritelty projektin toimijaksi, mutta he voivat silti olla tärkeässä roolissa. Näistä kysytään hakulomakkeessa projektisuunnitelman kohdassa 3.
Palkkakuluja voidaan budjetoida vain päähakijalle ja kanssahakijoille. Molempien on täytettävä heille asetetut ehdot, katso kriteerit hakuoppaan kohdasta Kuka voi hakea rahoitusta? Hakijan hakuedellytykset.
Projekteissa voi olla myös toimeksisaajia, jotka voivat esimerkiksi tuottaa materiaaleja tai kouluttaa. Toimeksisaajia ei kuitenkaan saa yksilöidä avustushakemuksessa, vaan ne tulee valita vasta, kun sopimus projektirahoituksesta on allekirjoitettu. Projektissa nimetyt kumppanit eivät voi olla hankintasopimusten toimeksisaajia.
Kriteerin tarkoituksena on varmistaa, että hakijajärjestöjen toiminta on vankalla pohjalla. Hakulomakkeessa hakija saa kertoa omin sanoin jäsenistään, tukijoistaan tai vapaaehtoistyöntekijöistään.
Sanomalehti voi olla kumppanina projektissa. Kumppaneille voidaan maksaa
kulukorvauksia ja päivärahoja, mutta ne eivät voi saada suoraa rahoitusta projektiavustuksesta.
Kumppaneiden ei tarvitse täyttää hakijajärjestöiltä vaadittavia hakuedellytyksiä, mutta heidät tulee mainita selkeästi projektihakemuksessa ja heidän tulee virallisesti ilmoittaa olevansa osa projektia, esimerkiksi sähköpostilla päähakijalle.
Kumppaneiden ei tarvitse allekirjoittaa Declaration by Applicant -liitettä.
Projektisuunnittelu
On hyvä asia, että projektisuunnittelussa hyödynnetään olemassa olevaa osaamista ja aikaisempia projekteja. Mitä niistä on opittu, mitä halutaan tehdä eri tavalla tässä projektissa? Jokaisen projektin on oltava oma, uusi kokonaisuutensa, mutta se voi pohjata aikaisempiin projekteihin tai työhön.
Kannustamme suunnittelemaan innovatiivisen projektin, jossa on jokin uusi näkökulma, elementti, oivallus tai työkalu. Millaisia projekteja tarvitaan, jotta voimme vastata globaaleihin haasteisiin? Mikä voisi herättää ihmisten kriittistä ymmärrys ja intoa toimintaan, ja millä voisi olla kokoansa suurempi vaikutus?
Jokaisessa projektissa tulee huomioida gender-transformatiivisuus sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi omalle projektille soveltuvin osin. Jokaisen projektirahoitusta hakevan järjestön kannattaa lukea hankkeen oppimateriaaleista gender-transformatiivisuutta käsittelevä osio (Toolkit Module 4) ja soveltaa siitä oppimaansa omassa projektisuunnittelussaan.
Hankkeessa painotetaan kohderyhmänä erityisesti nuoria ja/tai globaalikasvatuksella vähemmän tavoitettuja ihmisiä. Nuoret tai vähemmän tavoitetut eivät ole pakollisesti kohderyhmiä, mutta hankkeessa suositellaan huomioimaan heidät projektissa.
Projektisuunnittelussa on hyvä osallistaa kohderyhmiä. Kohderyhmistä kysytään tarkemmin hakulomakkeessa projektisuunnitelman kohdassa 2.
Kaikilla projekteilla on oltava globaali ulottuvuus. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen täytyy ottaa mukaan ihmisiä, joihin globaalit haasteet erityisesti vaikuttavat: toimijoina, kertojina, osallistujina ja/tai yhteistyökumppaneina eettisten periaatteiden mukaisesti.
Yhteistyöllä projektissa voidaan vahvistaa olemassa olevia suhteita globaalin etelän kumppaneiden kanssa yhdenvertaisella, rakentavalla ja arvostavalla tavalla.
Hakemusten yksi arviointikriteeri on, missä määrin globaalien haasteiden koskettamilla ihmisillä ja/tai yhteisöjen toimijoilla on keskeinen rooli projektissa.
Jokaisen projektin tulee vastata globaalien haasteiden (katso Toolkit Module 1) ratkaisemiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.
Projektit voivat keskittyä esimerkiksi sosiaaliseen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen tai muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaikilla projekteilla on oltava globaali ulottuvuus.
Järjestöt voivat hakea rahoitusta täyttämällä rahoitushakemuksen. Luo tili ennen hakemuksen aloittamista. Lue ensin kuuden askeleen ohjeet hakuprosessin aloittamisesta.
Sitoutumispyramidi on EU:n DEAR-ohjelman työkalu, jota täytyy käyttää Connect for Global Change -hankkeesta rahoitetuissa projekteissa projektisuunnittelun tukena.
Sitoutumispyramidi-työkalun avulla voi havainnollistaa sitoutumisen ja osallistumisen tasoja oman projektin kohderyhmän osalta sekä sitä, miten kohderyhmiä voidaan tukea liikkumaan tasolta toiselle.
Pyramidissa lähdetään liikkeelle kuluttajan ja havainnoijan roolista (tasot 1 ja 2) ja päästään kohti mielekästä sitoutumista, jossa parhaimmillaan luodaan ja laitetaan käytäntöön uusia ideoita globaalien haasteiden ratkaisemiseksi (taso 6).
Budjetointi
Välilliset kulut tarkoittavat yleisiä hallinnollisia kuluja, joita syntyy projektin toteuttamisesta. Niitä voi olla enintään 7 % projektin avustuskelpoisten välittömien kustannusten yhteissummasta. Välillisistä kuluista ei tarvitse esittää tositteita, mutta niiden on oltava järjestön omassa kirjanpidossa mukana.
Näitä kuluja voivat olla esimeriksi ylläpito-, toimistotarvike-, kopiointi-, posti-, puhelin-, internet- ja faksikulut, lämmitys-, sähkö-/energia-, vesi-, toimistokaluste- ja vakuutuskulut. Lue lisää hallinnollisista ja taloushallinnon vaatimuksista Materiaalit-sivulta.
Hankkeessa ei ole määritelty kattosummaa projektien palkkakustannuksille. Palkkakustannusten ei tule ylittää avustuksen saajien tavanomaisen palkkauskäytännön mukaista keskitasoa.
Projektihakemusten arvioinnissa yksi kriteeri on kustannustehokkuus. Siinä katsotaan missä määrin projektin kustannustaso on perustellusti suhteutettu suunniteltuihin toimintoihin, tuloksiin, kokonaisbudjettiin ja tavoiteltavaan kohderyhmän määrään sekä kriittisen ymmärryksen lisäämiseksi, että mielekkään osallistumisen tukemiseksi.
Projektin omarahoitusosuus on 8 % budjetin kokonaissummasta. Omarahoitusosuutta ei voida maksaa luontoissuorituksena eli esimerkiksi vapaaehtoistyönä tai tavaralahjoituksena.
Projektin omarahoitusosuus sisällytetään projektin kokonaisbudjettiin ja se tilintarkastetaan samalla tavalla kuin muut kulut, jotka katetaan EU-rahoituksella. Jos kokonaissumma on tilintarkastuksen jälkeen vähentynyt, projektiavustusta ja omarahoitusta vähennetään samassa suhteessa niin, että omarahoitus pysyy aina tasan 8 prosentissa.
Omarahoitusosuus on merkittävä kirjanpitoon ja erotettava pääkirjanpidossa omalla erillisellä koodilla. On tärkeä miettiä yksityiskohtaisesti, mistä omarahoitus projektille tullaan kerryttämään.
Omarahoitusosuus merkitään budjettilomakkeen välilehdelle 3. Rahoituslähteet.
Projektien valintaprosessi
Fingo ei ole mukana arviointiprosessissa muutoin kuin hakukelpoisuuden tarkistamisen osalta. Sen jälkeen Fingosta riippumattomat, julkisella haulla valitut arviointikonsultit arvioivat kelpoisuusehdot täyttäneet projektihakemukset kokonaisuutena hakuoppaan arviointikriteereiden mukaisesti. Konsultit antavat sekä pisteytyksen että lyhyen kirjallisen arvion hakemuksista arviointiryhmälle.
Arviointiryhmä koostuu kolmesta Fingon nimittämästä globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän asiantuntijasta. Arviointiryhmä tekee lopulliset päätökset arviointikonsulttien suosituksiin perustuen ja asettaa projektihakemukset arviointikriteerien perusteella pisteytettyyn paremmuusjärjestykseen, jonka perusteella Fingo myöntää projektiavustukset. Hakeneet järjestöt saavat omat pisteytyksensä ja lyhyen kirjallisen arvion projektihakemuksesta itselleen.
Hankkeiden arviointi tapahtuu sekä kirjoitettujen perusteluiden että numeropisteytyksen kautta. Pisteytysalue on 0–5 seuraavasti:
0: Kriteerit eivät täyty. Hakemus ei täytä asetettuja kriteereitä.
1: Kriteerit täyttyvät jotenkuten. Hakemuksessa on monia vakavia puutteita.
2: Kriteerit täyttyvät jossain määrin. Hakemuksessa on selkeitä puutteita.
3: Kriteerit täyttyvät. Hakemus täyttää kriteerit, mutta sisältää jonkin verran puutteita.
4: Kriteerit täyttyvät hyvin. Hakemus täyttää kriteerit, ja siinä on vain muutama puute. Ei merkittäviä puutteita
5: Kriteerit täyttyvät erinomaisesti.
Jokaisella kriteerillä on oma painoarvonsa kokonaisarviossa. (katso kohta arviointikriteerit hakuoppaassa). Huomaa, että seuraavista kolmesta kriteeristä täytyy saada arvosanaksi vähintään 3, jotta hakemus hyväksytään: Projektin tarkoitus ja relevanssi, Kapasiteetti ja Kustannustehokkuus.
Yleisiä kysymyksiä hankkeesta ja rahoitushauista
Connect for Global Change on Euroopan unionin DEAR-ohjelmasta rahoittama eurooppalainen hanke. Connect for Global Change -hanketta koordinoi 11 kattojärjestöä 11 eri maassa.
Kansalaisjärjestöt voivat hakea hankkeesta rahoitusta globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän projekteilleen sekä päästä mukaan hankkeen oppimisprosessiin. Projekteilla pyritään saamaan mukaan EU-kansalaisia globaalien haasteiden ratkaisemiseen.
Globaaleilla haasteilla tarkoitetaan moniulotteisia asioita, jotka ulottuvat valtiollisten rajojen ulkopuolelle. Nämä haasteet voivat liittyä politiikkaan, yhteiskuntaan, talouteen, ympäristöön tai teknologiaan.
Hyviä esimerkkejä globaaleista haasteista ovat ilmastokriisi, eriarvoisuus ja pakolaisuus. Nämä asiat eivät vain tapahdu jossain kaukana, vaan jokainen meistä on kytköksissä näihin maailmanlaajuisiin ilmiöihin.
Jotta voimme luoda kestävämpää, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, kaikkia tarvitaan näiden haasteiden ratkaisemiseen. Tarvitaan yhteistyötä maiden, erilaisten järjestöjen, vapaiden liikkeiden ja kansalaisten välillä.
Tarvitsemme paikallisia ratkaisuja ja niiden yhdistämistä globaaliin ulottuvuuteen ihmisten mielissä ja teoissa. Connect for Global Change -hankkeella tehdään muutosta globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
CGC-hankkeen toinen projektihaku avataan vuoden 2025 aikana. Tarkemmat aikataulut vahvistuvat vuoden 2025 alkupuolella, mutta arvioimme, että hakuaika ajoittuisi noin elo-syyskuulle.
Etkö löydä vastausta kysymykseesi?